Peruskoulun byrokratiaa tulee purkaa

Olen viimeisten vuosien aikana päässyt Karamzinin koulun johtokunnan jäsenenä tutustumaan peruskoulun nykytilaan. Näkemystäni on syventänyt myös lapsieni koulunkäynnin vierestä seuraaminen. Johtokunnassa istuessani olen hämmästynyt byrokratian määrästä, joka kuormittaa koulujemme opettajia ja rehtoreita. Erinomaista työtä tekevien opettajien niskaan on kaadettu kyselyiden, selvitysten ja kehitysprojektien vuori, jonka alta he yrittävät suoriutua ydintehtävästään.

Opettajien hallinnollinen kuorma syö opetusresursseja. Jos jokainen opettaja käyttää tunnin viikossa johonkin, jota ilman hallinto tulisi toimeen, tarkoittaisi se Espoossa vuodessa karkeasti arvioiden 100 000 työtuntia, eli noin 50 opettajan vuotuista työpanosta. Siksi opettajien hallinnollista kuormaa tulee selvästi vähentää

• Raportointivelvollisuuksia vähemmäksi
• Kyselyjä ja selvityksiä vähemmän
• Hallinnon tehtävä on palvella opettajia, opettajien tehtävä ei ole palvella hallintoa

• "Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet" pitäisi jakaa kolmeen osaan
• Perusaineiden opetussisältö tulisi luoda täsmälliseksi ja selkeäksi opettajille sekä yhteneväiseksi kaikille peruskouluille. Se, mitä opetetaan ei voi vaihdella eri puolella Suomea
• Perusaineiden opetusta tukemaan tuodaan esimerkkejä ympäröivästä yhteiskunnasta, joiden käyttäminen on opettajan päätäntävallassa ja jotka voidaan ottaa huomioon esimerkkeinä perusaineiden opetusmateriaalissa
• Peruskoulun arvomaailman tulee tulla esille koulun järjestyssäännöissä.

On totta, että suurin rooli yllämainittujen asioiden suhteen on opetusministeriössä, mutta kunnat (etenkin suuret kunnat, kuten Espoo) voivat toimia muutoksen liikkeellepanevana voimana. Lisäksi Espoon hallinto voi omalta osaltaan tehdä parhaansa selkeyden tuomiseksi ainakin Espoon peruskouluihin. Siksi olen ottanut tämän asian kunnallisvaaliteemakseni.